Siirry pääsisältöön

Taustatietoa

No niin tästä se lähtee. Kirjoittelen siis tänne pääasiassa koiriin liittyvää sepustelua, mutta myös periaatteessa ihan normi perheen normi arjesta joka pitäisi kaiken järjen mukaan olla äärettömän tylsän normaalia. Nykyään kokoonpanomme siis vaikuttaa Tukholman kerrostalolähiössä joka on huisin suuri muutos verattuna Tuusulan perukoiden rauhaiseloon. Kesällä siis allekirjoittanut, tyttäreni ja koirat muutimme Ruotsiin todettuamme jotta kahden maan välissä ravaaminen on aika hankalaa samoin kaukosuhde olikin odotettua hankalampaa.

Perheemme kokoonpano on siis minun lisäksi Juhani... rakkaus; sielunkumppani, huumorimies joka tekee jokaisesta päivästä yllätyksellisen ja ainakin välillä yrittää toimi järjenäänenä tämän kaaoksen keskellä.
Nadine; tyttäreni 13 vuotias esiteinin alku. Valloittava fiksu persoona. Ainut ihminen maailmassa joka saa minut itkupotkuraivarin partaalle nanosekunnissa ja silti rakastan häntä niin kovin. Aleksi; 13 vuotias. Järkevä, pohdiskeleva nuori miehen alku. Ja Anton; juuri 7 vuotta täyttänyt suloinen pikkumies josta tulee isona James Bond. 

Sitten karvaiset... Petremma's Fetish Babe BG alias Missy 6,5 vuotias dobberinarttu. Kiltti kuin mikä, mutta ovela kuin kettu. Älykäs koira joka aina pitänyt huushollin muut elukat kurissa ja nuhteessa. Sitten löytyy vielä edellisen tytär Meillon Imagine This eli Doris 3v. Omalle perheelle valloittava pikku kainaloinen ja harrastuskaverina mainio pieni työmyyrä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi?

Kun asiat koiran kanssa alkaa mennä väärille raiteille miksi ei haeta apua? Tämä on kysymys mikä pyörii mielessä. Miksi kynnys pyytää apua ja sanoa me emme pärjää/ tiedä mitä tehdä on niin korkea? Miten me saisimme ihmiset ymmärtämään, että avun pyytäminen ei ole mikään häpeä? Koirasta ei saisi ikinä tulla perheelle rasite vaan koiran pitäisi olla toimiva perheenjäsen ja sen olemassa olosta pitäisi pystyä nauttimaan. Siinä vaiheessa kun nuoren koiran kanssa elämä ei ole kuin päivittäistä taistelua on jossain mennyt pieleen. Vaikka nuori koira osaa ajoittain olla hankala se ei tarkoita, että koira elelee kukkona tunkiolla ja tekee mitä lystää milloin lystää ilman, että omistajilla on minkäänlaista hallintaa tilanteeseen tai pelkäävät puuttua koiran touhuihin. Nuoret koirat varsinkin urokset saattavat kokeilla asetettuja rajoja se on täysin normaalia. Normaalia ei ole, että koiralle ei saa asetettua niitä rajoja. Silloin pitää uskaltaa pyytää apua. Toki elämässä tulee ihmiselle elämä...

Tyyne

Sain viimein päivitettyä kotisivut. En halunnut sitä tehdä, en halua myöntää itselle ettei Tyyneä enään ole. Kuitenkin joka kerta tulee itku kun pentukyselyjä saan joten se oli vain tehtävä. On outoa miten sitä takertuu hölmöihin juttuihin ihan kuin kotisivuilla olevat kuvat toisi koiran takaisin. On kohtuuttoman vaikea vain hyväksyä, että nuorta tervettä koiraa ei pystytty pelastamaan. Tyyne oli hyvin erillainen koira omiin kasvatteihin verrattuna joten ei minulle semmoinen tuttu ja turvallinen. Monesti huomasinkin meidän olevan ihan toisilla planeetoilla. Meni tovi ennen kuin opin ymmärtämään Tyynen sielunmaailmaa. Tyyne oli ikuinen huumorintajuinen optimisti joka touhotti aina mukana kaikessa ihan sama mitä teit. Jo roskapussin ulos vieminen oli JEE! Vaikka tyttö oli omalla laillaan hyvin läheisyyden haluinen ja viihtyi kainalossa oli se silti hyvin itsenäinen reissunainen eli ei tarvinnut ihmisen apua kohdataakseen maailman. Hän teki sen itse. Tämä itse tekeminen olikin...

Vuosi 2020 jaksamisen rajoilla

Tämä vuosi kokonaisuudessaan ei ole ollut mikään lottovoitto. Lähinnä vuosi on rämmitty mutakuopassa josta ei löydy ulospääsyä. Korona on toki omalta osaltaan vaikeuttanut kaikkea eikä vähiten työn osalta jossa keikuttu aika pitkälti jaksamisen äärirajoilla. Tähän kun lisää vielä yhdistystyön loppumattoman työtaakan ja sen mukana tulleen jatkuvan negatiivisen palautteen ja some nillityksen sekä koirien menetykset ja sairastelut on oma jaksaminen aika lailla loppu. Olen siis pahoillani ystäväiset etten aina jaksa keskustella ja olen aika pipo kireänä ollut viimeiset kuukaudet. Lupaan parantaa tapojani ensi vuonna. Ensi vuonna vähennänkin yhdistys hommia huomattavasti ja aion keskittyä enemmän puuhaamaan koirani kanssa ja tavoitteena olisi Judas sinne kokeisiin viedä ennen kuin se eläkeikään pääsee. Nyt vielä kuitenkin yritän tän vuoden jaksaa kunnialla läpi ja hoitaa lupaamani hommat. Jotta tämä ei ihan valitukseksi mene koitan kirjoitella vähän positiivisemmista aiheista.   Doris ...