Lauantaina viimein päätin jotta se jälkikausi on korkattava. Yli viikon jo päivälämpötilat huidelleet yli kymmenen plus asteen. Joten kaikki tekosyy kylmä, ym. kortit on jo käytetty. Ostin sitten tietenkin jälkieväät koiralle ja illalla suunnittelin mitä sitä uskaltaa talloa ettei liian vaikeaksi mene. Sunnuntaille tiedossa siis ABC-treenit. Wuhuu...
Sunnuntai aamuna sitten heräsin ja luoja miten väsytti. Teki niin mieli vetää peitto korviin ja jatkaa unia vielä pari tuntia. Suunnata sitten vain puruihin. Mutta ei minä olin päättänyt jotta nyt treenataan joten ei kun kahvin keittoon siitä koira ja kamat autoon. Hieman myhäilytti uni jonka näin yöllä. Unessa Doris ajoi mielettömän hyvän jäljen ja ilmaisi hyvin ja nopeasti. Olin unessani niin ylpeä koirastani. Positiivisella mielellä vaikka väsyneenä siis suuntasin jälkeä tamppaamaan. Päätin siis tehdä koiralle helpon jäljen näin ensimmäiseksi kolme pidempää suoraa ja kaksi kulmaa. Ilmaisu vain jäljen loppuun. Ruokaa viljelin sitten ihan kohtuudella varsinkin alkuun ja loppuun. Muuten tyhjiä suorilla noin 30 askelta ja 4 palkallista. Kulmat toki vahvistin. Piti siis olla todella helppo jälki koiralle. Hetken vanhenemisen jälkeen jonka aikana teimme aamulenkin suuntasin koiran kanssa jäljelle. Doris oli innoissaan, mutta hyvin pysyi kuulolla annoin käskyn ja hyvin lähti paalulta. Sitten se alkoi hirveä kiire ja hosuminen. Kuski jälleen toimi ankkurina narun päässä kun koira mennä puuskutti ensimmäistä suoraa kuin idän pikajuna. Oma ärsytys suoran aikana kasvoi ja jos totta puhutaan lähes teki mieli potkaista koiraa persiille jotta tee nyt PRKL kunnolla. Hillitsin kuitenkin itseni ja kiihdytysajot jatkoi. Ensimmäisestä kulmasta ajoi yli noin metrin jonka jälkeen pysähtyi ja pyöri ihmeissään ympyrää jälkeä uudelleen etsien ja onneksi hetken hyrräämisen jälkeen sen löysi. Ensimmäinen kulma meni siis pyllylleen. Jäljeltä eksymisen jälkeen koira kuitenkin rauhoittui ja rupesi keskittymään jälkeen. Toinen kulma meni hyvin ja viimeinen suora hienosti. Ilmaisu noh se ilmaisi... vino ja hidas, mutta se ilmaisi. Ei siis uneni oikein ollut enneuni ei edes sinnepäin uni, mutta jälkikausi korkattu. Tiedän mitä pitää harjoitella. Nyt pitääkin miettiä minkälaisen jäljen seuraavaksi teen jottei ihan plörinäksi mene sekin. Ei tuommoista kaahottamista oma hermo kestä.
Tottis on onneksi mukavaa ja koira on siinä ihan kivassa vireessä. Seuraaminen on siistiä. Mihin olen koittanut puuttua on ensimmäisellä parilla askeleella poikittaminen. Eilen koira piti paikkansa kuitenkin hyvin ja olin oikein tyytyväinen. Kaverin FB päivityksen innoittamana päätettiin sitten jäävien lisäksi harjoitella eteenmenoa ja voi pyhä jysäys sentään. Miten koira voi AINA suoralla pätkällä hukata sen loppupalkan? Vaikka käy sen kentän päähän minun kanssa laittamassa se hukkaa sen silti. Eihän tämä voi olla todellista. No etenee se ja etenee ihan kentän päähän semmoista pomppuloikkaa. Silti pieni kutina jotta tää ei ihan vielä kuitenkaan ole oppikirjamateriaali ainesta. :D
Puruissa sitten harjoiteltiin vartiointia joka menikin ihan kivasti. Ihan kiva nähdä edistystä näinkin muutaman treenikerran jälkeen. Lisäksi onnistuttiin hajottamaan palko. Eli halvaksi tuli tämä treenikerta. En ainakaan usko jotta hihan kuuluisi rutista kun koira siihen puree? XD Kaiken kaikkiaan mukava vaikka hyvin pitkä päivä. Taisin minä olla koiraa väsyneempi.
Sunnuntai aamuna sitten heräsin ja luoja miten väsytti. Teki niin mieli vetää peitto korviin ja jatkaa unia vielä pari tuntia. Suunnata sitten vain puruihin. Mutta ei minä olin päättänyt jotta nyt treenataan joten ei kun kahvin keittoon siitä koira ja kamat autoon. Hieman myhäilytti uni jonka näin yöllä. Unessa Doris ajoi mielettömän hyvän jäljen ja ilmaisi hyvin ja nopeasti. Olin unessani niin ylpeä koirastani. Positiivisella mielellä vaikka väsyneenä siis suuntasin jälkeä tamppaamaan. Päätin siis tehdä koiralle helpon jäljen näin ensimmäiseksi kolme pidempää suoraa ja kaksi kulmaa. Ilmaisu vain jäljen loppuun. Ruokaa viljelin sitten ihan kohtuudella varsinkin alkuun ja loppuun. Muuten tyhjiä suorilla noin 30 askelta ja 4 palkallista. Kulmat toki vahvistin. Piti siis olla todella helppo jälki koiralle. Hetken vanhenemisen jälkeen jonka aikana teimme aamulenkin suuntasin koiran kanssa jäljelle. Doris oli innoissaan, mutta hyvin pysyi kuulolla annoin käskyn ja hyvin lähti paalulta. Sitten se alkoi hirveä kiire ja hosuminen. Kuski jälleen toimi ankkurina narun päässä kun koira mennä puuskutti ensimmäistä suoraa kuin idän pikajuna. Oma ärsytys suoran aikana kasvoi ja jos totta puhutaan lähes teki mieli potkaista koiraa persiille jotta tee nyt PRKL kunnolla. Hillitsin kuitenkin itseni ja kiihdytysajot jatkoi. Ensimmäisestä kulmasta ajoi yli noin metrin jonka jälkeen pysähtyi ja pyöri ihmeissään ympyrää jälkeä uudelleen etsien ja onneksi hetken hyrräämisen jälkeen sen löysi. Ensimmäinen kulma meni siis pyllylleen. Jäljeltä eksymisen jälkeen koira kuitenkin rauhoittui ja rupesi keskittymään jälkeen. Toinen kulma meni hyvin ja viimeinen suora hienosti. Ilmaisu noh se ilmaisi... vino ja hidas, mutta se ilmaisi. Ei siis uneni oikein ollut enneuni ei edes sinnepäin uni, mutta jälkikausi korkattu. Tiedän mitä pitää harjoitella. Nyt pitääkin miettiä minkälaisen jäljen seuraavaksi teen jottei ihan plörinäksi mene sekin. Ei tuommoista kaahottamista oma hermo kestä.
Tottis on onneksi mukavaa ja koira on siinä ihan kivassa vireessä. Seuraaminen on siistiä. Mihin olen koittanut puuttua on ensimmäisellä parilla askeleella poikittaminen. Eilen koira piti paikkansa kuitenkin hyvin ja olin oikein tyytyväinen. Kaverin FB päivityksen innoittamana päätettiin sitten jäävien lisäksi harjoitella eteenmenoa ja voi pyhä jysäys sentään. Miten koira voi AINA suoralla pätkällä hukata sen loppupalkan? Vaikka käy sen kentän päähän minun kanssa laittamassa se hukkaa sen silti. Eihän tämä voi olla todellista. No etenee se ja etenee ihan kentän päähän semmoista pomppuloikkaa. Silti pieni kutina jotta tää ei ihan vielä kuitenkaan ole oppikirjamateriaali ainesta. :D
Puruissa sitten harjoiteltiin vartiointia joka menikin ihan kivasti. Ihan kiva nähdä edistystä näinkin muutaman treenikerran jälkeen. Lisäksi onnistuttiin hajottamaan palko. Eli halvaksi tuli tämä treenikerta. En ainakaan usko jotta hihan kuuluisi rutista kun koira siihen puree? XD Kaiken kaikkiaan mukava vaikka hyvin pitkä päivä. Taisin minä olla koiraa väsyneempi.