Jahas taas on vuosi vierähtänyt ja aika koota kasaan tämän vuoden tapahtumia koirailun saralta. Mitään suurta, mahtavaa tai huikeaa emme taaskaan saaneet aikaiseksi. Jotain kyllä yritimme vaikka tämän vuoden "motto" onkin minun kohdalla ollut en jaksa, en kykene, en ehdi. Joskus on pakko joustaa jostain suunnasta ja tänä vuonna olen joustanut koirapuuhasteluista. Energia ja motivaatio on ollut aika lailla pakkasen puolella. Ehkä ensi vuonna sitten uudella innolla. Vuosihan alkoi suorastaan katastrooffilla Doris jäi auton alle. Selvisi hengissä ja palautui kuntoon parin kuukauden saikuttelun jälkeen. Seuraavaksi hajosi varpaasta jänne ja taas saikuteltiin loppu kevät. Eli hyvällä syyllä olin laiska koko alku vuoden. Koira onneksi entisellään ja ensi vuodeksi käärin sen varmuudeksi kuplamuoviin, koska minä en kestä enään yhtään vammaa saamatta itse sydänkohtausta. Niin ja saapuihan meille maaliskuussa myös pikku Tyyne sulostuttamaan meidän elämää. Tyynestä on kasvanut kau