Varttihurrin päivityksiä

Viimeaikaisten nettikeskustelujen innoittamana päätin sitten vähän omiakin pohdintoja asioiden tiimoilta raapustella. Itse en ole koskaan turhan varovainen pentujen kanssa ollut. Vähän olen sitä mieltä jotta jos pentu ei normaalia liikuntaa kestä siinä on jokin vika. Normaalilla liikunnalla en tarkoita "pakkoliikuntaa" vetolenkkejä tai pyörän vierellä juoksuttamista vain ihan normaali ulkoilua. Minulla on pennut kulkeneet aina aikuisten koirien mukana juosseet vapaana sen minkä juoksevat metsissä, pelloilla, puistoissa ja painivat ja leikkivät keskenään niin kuin pennut/koirat tuppaavat tekemään. Ikinä en ole menoa rajoittanut. Jos pentu ihan nuupahtanut on kesken reissun olen napannut kainaloon ja kantanut. Minusta on tärkeää jotta pennut liikkuvat kehittävät lihaksistoaan ja koordinaatiokykyään liikkumalla vapaana eri maastoissa ja alustoilla. En myöskään ole koskaan varonut rappusia, sohville, sängyille ym kiipemisiä sen kummemmin. Jos pentu itse sohvalle tai sänkyyn

Olemme tehneet sen jälleen. Eli olemme jälleen saikulla. Tällä kertaa mega iso haaava/ revennyt iho koiran vasemmassa kyljessä melkein kainalossa. Sen verran ilkeässä paikassa jotta saikuksi meni kun liikkuminen tekee kipeää. Haavan alkuperä on mysteeri, mutta syylliseksi epäilen äitikoiran hammasta. Noh paranemaan päin on tuokin menossa joten kohta reenit kutsuu kun turvotus laskee. Valjaita tuskin käytetään toviin. Kyllä tää taas on aika syvältä... Kyllä me jotain virallistakin saatu viime päivityksen jälkeen aikaiseksi. Kävimme hakemassa ulkomuotoarvostelun Koradia (Ruotsin jalostustarkastus) varten. Noh onhan se Doris täällä Ruotsissakin ihan dobermannin näköinen joten ulkomuodon puolesta jalostus on ok. Kyllä toki ihan osaavasti kaikki ihan oikeat virheetkin koirasta löytyi. Seuraava osio eli se MH meillä piti olla 23.6, mutta ylläri pylläri ilmojen ja maksujen jälkeen sainkin pari päivää sitten tietää jotta meidät on siirretty varasijalle. Eli nyt sitten jännätään päästäänkö

Vihdoin ja viimein se odotettu IPO seminaari sitten alkoi. Pienen pettymyksen pari päivää ennen semman alkua toi uutinen Timo Helysen loukkaantumisesta ja hänen tulonsa peruuntumisesta. Mikä harmi... Hänen tilalleen tuli Jacob Halttunen. Hieman pohdiskelin jätänkö seminaarin väliin vai menenkö. Maalimies on minulle aivan outo. Onneksi menin. Kyllä vain oli pätevä ja jösses miten vikkeläkoipinen mokke. Aivan mahtava semma takana ja pää täynnä uutta infoa ja neuvoja. Toivottavasti muistan vain kaiken. Ensi lämmittelyiden ja testailujen jälkeen pääsimme hommiin. Olin vähän miettinyt meidän harjoituskohteiksi koiran vahvistamisen vartioinnissa. Dorishan on ottanut minusta painetta kun tulen piilolle ja vaikka edistystä oli tapahtunut huimasti halusin silti tätä vahvistaa. Toinen harjoituskohde olisi irroitus joka on rehellisesti aivan syvältä hanurista. Hidas parhaimmillaan, huonoimmillaan jotain ihan jäätävää sössöä. Kolmas harjoitus kohde olisi pitkä liike. Hihan kanssa toimii s