Siirry pääsisältöön

Voihan saikku...

Olemme tehneet sen jälleen. Eli olemme jälleen saikulla. Tällä kertaa mega iso haaava/ revennyt iho koiran vasemmassa kyljessä melkein kainalossa. Sen verran ilkeässä paikassa jotta saikuksi meni kun liikkuminen tekee kipeää. Haavan alkuperä on mysteeri, mutta syylliseksi epäilen äitikoiran hammasta. Noh paranemaan päin on tuokin menossa joten kohta reenit kutsuu kun turvotus laskee. Valjaita tuskin käytetään toviin. Kyllä tää taas on aika syvältä...


Kyllä me jotain virallistakin saatu viime päivityksen jälkeen aikaiseksi. Kävimme hakemassa ulkomuotoarvostelun Koradia (Ruotsin jalostustarkastus) varten. Noh onhan se Doris täällä Ruotsissakin ihan dobermannin näköinen joten ulkomuodon puolesta jalostus on ok. Kyllä toki ihan osaavasti kaikki ihan oikeat virheetkin koirasta löytyi. Seuraava osio eli se MH meillä piti olla 23.6, mutta ylläri pylläri ilmojen ja maksujen jälkeen sainkin pari päivää sitten tietää jotta meidät on siirretty varasijalle. Eli nyt sitten jännätään päästäänkö testiin vai ei. Mä en edelleenkään ymmärrä näitä omituisia Ruotsin systeemejä miten ihmeessä hups sitä vaan joutuu varasijalle maksujen jälkeen. Tuota Koradia varten siis tarvitsemme tuon ulkomuotoarvostelun, MH-testin ja luonnetestin. Suomalainen luonnetesti ei käy joten Doris menee uudestaan Ruotsalaiseen versioon. Noh on sitten ainakin tuon koiran luonetta testattu useaan otteeseen. Pöljän touhua ehkä, mutta ihan mielenkiintoista nähdä miten testit täällä toimii. Pitäkää nyt meille peukkuja jotta paikat testeihin saadaan.


Muorikin päässyt eläinlääkäreitä tukemaan. Onneksi vain ihan rokotusten ja terveystarkin merkeissä. Itsellä helpottuneempi olo vaikka taas monta sataa kruunua köyhempi. Muori todettiin pirteäksi koiraksi jolla asiat rikkinäistä takajalkaa lukuunottamatta kunnossa. Sydän ja polvet mallillaan sekä minua kauhistuttaneet pahkurat olivat vaarattomia. Jossain vaiheessa pitäisi käydä kontrollikäynnillä koiven vuoksi ja tutkia onko siellä tapahtunut muutoksia mihin suuntaan vai onko pysynyt kasassa. Se onneksi on edessä vasta useamman kuukauden kuluttua. Nyt iloitsen näistä tuloksista.




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi?

Kun asiat koiran kanssa alkaa mennä väärille raiteille miksi ei haeta apua? Tämä on kysymys mikä pyörii mielessä. Miksi kynnys pyytää apua ja sanoa me emme pärjää/ tiedä mitä tehdä on niin korkea? Miten me saisimme ihmiset ymmärtämään, että avun pyytäminen ei ole mikään häpeä? Koirasta ei saisi ikinä tulla perheelle rasite vaan koiran pitäisi olla toimiva perheenjäsen ja sen olemassa olosta pitäisi pystyä nauttimaan. Siinä vaiheessa kun nuoren koiran kanssa elämä ei ole kuin päivittäistä taistelua on jossain mennyt pieleen. Vaikka nuori koira osaa ajoittain olla hankala se ei tarkoita, että koira elelee kukkona tunkiolla ja tekee mitä lystää milloin lystää ilman, että omistajilla on minkäänlaista hallintaa tilanteeseen tai pelkäävät puuttua koiran touhuihin. Nuoret koirat varsinkin urokset saattavat kokeilla asetettuja rajoja se on täysin normaalia. Normaalia ei ole, että koiralle ei saa asetettua niitä rajoja. Silloin pitää uskaltaa pyytää apua. Toki elämässä tulee ihmiselle elämä

Rodun turmio

Tänä vuonna on dobermann maailma kuohunut. Dobermannin rotumääritelmään on tehty muutos joka tuli voimaan elokuun alussa. Dobermann on siis nykyisen uuden rotumääritelmän mukaan pitkähäntäinen ja luppakorvainen eli typistys on kielletty. Tämä muutos on aiheuttanut katkeruutta ja jopa suuttumusta jossain päin maailmaa sekä puhetta rodun turmiosta. Dobermann ei näiden ihmisten mukaan ole enään dobermann korvineen ja häntineen. Rumakin koirasta kuulemma tulee. Noh onkos asia ihan nyt noin? Ok myönnän ulkonäkö muuttuu kyllä koirassa typistämättömyyden vuoksi, mutta ruma?!? Ei minusta dobermann ole mitenkään ruma pitkähäntäisenä tai luppakorvaisena. Kovin symppiksen näköisiä tyyppejä ovat ulokkeineenkin. Luonteeseen, terveyteen, käyttöominaisuuksiin ym ihan oikeasti tärkeään asiaan korvat ja hännät ei vaikuta yhtikäs mitään. Typistetty dobermann on komea, mutta onko eettisesti tai moraalisesti oikein silpoa pentuja vain miellyttämään meidän ihmisten silmää? Rodun turmio! Miten korvat

Mikä on hyvä perhekoira?

Tänä viikonloppuna on ollut meillä keskusteluissa minkälainen koira on hyvä perhekoira. Minkälainen koiran pitäisi olla jotta on kiva ja mikä sitten luokitellaan huonoksi. Siitä siis inspiraatio tähän vuodatukseen. Itsellä on kotona tällä hetkellä kaksi hyvin erityyppistä koiraa. Pidän itse kumpaakin hyvänä perhekoirana erilaisuudesta huolimatta. Vanhempi koirista on hyvin sosiaalinen kaikkien ihmisten kanssa. Tulee mielellään jopa väkisin rapsuteltavaksi ja halittavaksi. Tämä koira tykkää kaikennäköisesta huomiosta. On lasten kanssa niin omien kuin vieraiden äärettömän kärsivällinen ja luotettava. Siksi esimerkiksi on ollut äärettömän mukava koiran kanssa käydä lastenvedoissa kyyditsemässä vieraita lapsia. Koira ei innostu tai välitä kiljuvista juoksevista lapsista ja jaksaa olla kärsivällinen jopa ihan pienten vaahtosammuttimien kanssa. On myös ollut äärettömän hyvä koira johon hieman aremmat lapset pystyvät tutustumaan. Muori on myös meidän junioreiden suosiossa sitä on helppo