Sain viimein päivitettyä kotisivut. En halunnut sitä tehdä, en halua myöntää itselle ettei Tyyneä enään ole. Kuitenkin joka kerta tulee itku kun pentukyselyjä saan joten se oli vain tehtävä.
On outoa miten sitä takertuu hölmöihin juttuihin ihan kuin kotisivuilla olevat kuvat toisi koiran takaisin. On kohtuuttoman vaikea vain hyväksyä, että nuorta tervettä koiraa ei pystytty pelastamaan.
Tyyne oli hyvin erillainen koira omiin kasvatteihin verrattuna joten ei minulle semmoinen tuttu ja turvallinen. Monesti huomasinkin meidän olevan ihan toisilla planeetoilla. Meni tovi ennen kuin opin ymmärtämään Tyynen sielunmaailmaa. Tyyne oli ikuinen huumorintajuinen optimisti joka touhotti aina mukana kaikessa ihan sama mitä teit. Jo roskapussin ulos vieminen oli JEE! Vaikka tyttö oli omalla laillaan hyvin läheisyyden haluinen ja viihtyi kainalossa oli se silti hyvin itsenäinen reissunainen eli ei tarvinnut ihmisen apua kohdataakseen maailman. Hän teki sen itse. Tämä itse tekeminen olikin varmaan koulutuksessa se meidän suurin kompastuskivi Tyyne haluaa tehdä itse ja minä haluan puuttua joka asiaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun treenikentältä kotiin ollaan lähdetty kummatkin mököttäen. Tyyne ei siis ollut minulle se helpoin koulutettava, mutta hyvin opettavainen. Kun opin pikkuisen hölläämään joka asiasta nipottamista koiran kanssa alkoi meillä olla oikeasti todella mukavaa ja opin nauttimaan sekä nauramaan Tyynen höhlille jutuille joita saattoi tulla esiin jopa kesken tottiskaavion. Tyynen tottiskaavion hyvin usein kuului mm kierrepotkut tai tasajalka pomppimiset. Perhekoirana Tyyne oli ihan omaa luokkaansa se oli koko perheen prinsessa kiltti, helppo ja hiton sopeutuvainen. Ihan sama mitä tuli vastaan niin kaksi kertaa katseltiin ympärille ja todettiin jahas tämmöinen meininki tänään ja jatkettiin elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Nykyään meidän koti on ihan liian hiljainen ja tylsä. Koirien lelut on ollut koskemattomina lelukorissa, matot paikoillaan kukaan ei auta pyykkäämisessä tai näpistele "salaa" herkkuja eikä kukaan tee kierrepotkuja tai kuperkeikkoja. Hitto koira mitä menit tekemään... sanoin sulle kun leikkuriin lähdit, että kotiin on tultava takaisin. Mulla on niin helvetinmoinen ikävä sua...
On outoa miten sitä takertuu hölmöihin juttuihin ihan kuin kotisivuilla olevat kuvat toisi koiran takaisin. On kohtuuttoman vaikea vain hyväksyä, että nuorta tervettä koiraa ei pystytty pelastamaan.
Tyyne oli hyvin erillainen koira omiin kasvatteihin verrattuna joten ei minulle semmoinen tuttu ja turvallinen. Monesti huomasinkin meidän olevan ihan toisilla planeetoilla. Meni tovi ennen kuin opin ymmärtämään Tyynen sielunmaailmaa. Tyyne oli ikuinen huumorintajuinen optimisti joka touhotti aina mukana kaikessa ihan sama mitä teit. Jo roskapussin ulos vieminen oli JEE! Vaikka tyttö oli omalla laillaan hyvin läheisyyden haluinen ja viihtyi kainalossa oli se silti hyvin itsenäinen reissunainen eli ei tarvinnut ihmisen apua kohdataakseen maailman. Hän teki sen itse. Tämä itse tekeminen olikin varmaan koulutuksessa se meidän suurin kompastuskivi Tyyne haluaa tehdä itse ja minä haluan puuttua joka asiaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun treenikentältä kotiin ollaan lähdetty kummatkin mököttäen. Tyyne ei siis ollut minulle se helpoin koulutettava, mutta hyvin opettavainen. Kun opin pikkuisen hölläämään joka asiasta nipottamista koiran kanssa alkoi meillä olla oikeasti todella mukavaa ja opin nauttimaan sekä nauramaan Tyynen höhlille jutuille joita saattoi tulla esiin jopa kesken tottiskaavion. Tyynen tottiskaavion hyvin usein kuului mm kierrepotkut tai tasajalka pomppimiset. Perhekoirana Tyyne oli ihan omaa luokkaansa se oli koko perheen prinsessa kiltti, helppo ja hiton sopeutuvainen. Ihan sama mitä tuli vastaan niin kaksi kertaa katseltiin ympärille ja todettiin jahas tämmöinen meininki tänään ja jatkettiin elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Nykyään meidän koti on ihan liian hiljainen ja tylsä. Koirien lelut on ollut koskemattomina lelukorissa, matot paikoillaan kukaan ei auta pyykkäämisessä tai näpistele "salaa" herkkuja eikä kukaan tee kierrepotkuja tai kuperkeikkoja. Hitto koira mitä menit tekemään... sanoin sulle kun leikkuriin lähdit, että kotiin on tultava takaisin. Mulla on niin helvetinmoinen ikävä sua...
Meidän prinsessa Afrodite di Meillon
