Siirry pääsisältöön

Vuosi paketissa

Jahas taas on vuosi vierähtänyt ja aika koota kasaan tämän vuoden tapahtumia koirailun saralta. Mitään suurta, mahtavaa tai huikeaa emme taaskaan saaneet aikaiseksi. Jotain kyllä yritimme vaikka tämän vuoden "motto" onkin minun kohdalla ollut en jaksa, en kykene, en ehdi. Joskus on pakko joustaa jostain suunnasta ja tänä vuonna olen joustanut koirapuuhasteluista. Energia ja motivaatio on ollut aika lailla pakkasen puolella. Ehkä ensi vuonna sitten uudella innolla.



Vuosihan alkoi suorastaan katastrooffilla Doris jäi auton alle. Selvisi hengissä ja palautui kuntoon parin kuukauden saikuttelun jälkeen. Seuraavaksi hajosi varpaasta jänne ja taas saikuteltiin loppu kevät. Eli hyvällä syyllä olin laiska koko alku vuoden. Koira onneksi entisellään ja ensi vuodeksi käärin sen varmuudeksi kuplamuoviin, koska minä en kestä enään yhtään vammaa saamatta itse sydänkohtausta. Niin ja saapuihan meille maaliskuussa myös pikku Tyyne sulostuttamaan meidän elämää. Tyynestä on kasvanut kaunis, puuhakas, äärimmäisen suloinen touhutoope. Kokoa on siunaantunut enemmän kuin järkeä, mutta hyvin on pikku makarooni paikkansa perheessä lunastanut. Tyynestä on tullut meidän perheen pelle ja viihdyttäjä eli koira on lähes täydellinen vastakohta meidän jöröjukka Dorikselle. :)



No mitä me saatiin aikaiseksi... Doris kävi viimein suorittamassa sen MH:n. Hyvin itsensä näköinen testi. Ei hötky tai turhia kummastele mikään ei testissä Sillin maailmaa järkyttänyt. Saatiin me räävittyä kasaan myös BSL1 ja BSL2 koulutustunnukset. Ensi vuonna lupaan ja vannon etten treenaamattoman koiran kanssa kokeisiin mene. XD Niin ja kävimme me misseilemässäkin 3 kertaa ja ERInomaista lykkäsi joka kerta. Eli erinomainen Silli etuliitteet siis tämän vuoden jälkeen BH ZTP V1B BSL2 MH LT Meillon Imagine This. Vähän on vielä ensi vuodelle suunnitelmat auki ja olen lupaamatta yhtään mitään. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan.



Tyyne noh Tyyne täytti vuoden eikö se ole jo jotain? Tyyne on käynyt kahdessa näyttelyssä toisessa Dobermann Puppy Winner 2016 ja toisessa T häntämutkan vuoksi. :)) Omaan silmään Tyynestä kasvanut todella kaunis ja näyttävä dobermanni eli ei hävetä kehään viedä. Tyyne on myös erittäin lahjakas nenänkäyttäjä ja jäljellä menee erinomaisen hienosti. Pientä kiirettä, mutta eiköhän se keskittyminenkin joskus löydy. Pari kertaa käytiin leikkimässä myös moken kanssa ja koiralla oli kovin hauskaa eikä se yhtään pöllömmältä näin kuskillekaan vaikuttanut. Tottis on ihan alkutekijöissä eli ei missään. "Yhteisen kielen" löytyminen on ollut kohtuu haastavaa minulle. Koira on innokas sählä ja kuski vain sählä eli lopputulos on hermonsa menettänyt kouluttaja ja pannukakuksi mennyt treeni. Olen siis joutunut vetämään mietintämyssyn päähäni ja aloittamaan alusta ihan suhteen rakentamisella Tyynen kanssa. Ehkä me sitten ensi vuonna jo päästään tottistelemaan.

Kaikkiaan vuosi on omalla laillaan ollut onnistunut. Ainakin olen taas jälleen oppinut paljon itsestäni kuin myös koiristani. Jälleen olen viisaampi siinä mitä minä haluan koirilleni ja mikä ei meille sovi. Olen tavannut uusia mielettömiä hienoja ihmisiä ja oppinut ketkä ovat niitä ihan aitoja ystäviä. Kiitos teille tiedätte keitä olette. Ilman teitä olisin varmasti jo koko koirailun lopettanut. <3

Oikein hyvää joulun odotusta ja menestyksekästä vuotta 2017 kaikille.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi?

Kun asiat koiran kanssa alkaa mennä väärille raiteille miksi ei haeta apua? Tämä on kysymys mikä pyörii mielessä. Miksi kynnys pyytää apua ja sanoa me emme pärjää/ tiedä mitä tehdä on niin korkea? Miten me saisimme ihmiset ymmärtämään, että avun pyytäminen ei ole mikään häpeä? Koirasta ei saisi ikinä tulla perheelle rasite vaan koiran pitäisi olla toimiva perheenjäsen ja sen olemassa olosta pitäisi pystyä nauttimaan. Siinä vaiheessa kun nuoren koiran kanssa elämä ei ole kuin päivittäistä taistelua on jossain mennyt pieleen. Vaikka nuori koira osaa ajoittain olla hankala se ei tarkoita, että koira elelee kukkona tunkiolla ja tekee mitä lystää milloin lystää ilman, että omistajilla on minkäänlaista hallintaa tilanteeseen tai pelkäävät puuttua koiran touhuihin. Nuoret koirat varsinkin urokset saattavat kokeilla asetettuja rajoja se on täysin normaalia. Normaalia ei ole, että koiralle ei saa asetettua niitä rajoja. Silloin pitää uskaltaa pyytää apua. Toki elämässä tulee ihmiselle elämä...

Tyyne

Sain viimein päivitettyä kotisivut. En halunnut sitä tehdä, en halua myöntää itselle ettei Tyyneä enään ole. Kuitenkin joka kerta tulee itku kun pentukyselyjä saan joten se oli vain tehtävä. On outoa miten sitä takertuu hölmöihin juttuihin ihan kuin kotisivuilla olevat kuvat toisi koiran takaisin. On kohtuuttoman vaikea vain hyväksyä, että nuorta tervettä koiraa ei pystytty pelastamaan. Tyyne oli hyvin erillainen koira omiin kasvatteihin verrattuna joten ei minulle semmoinen tuttu ja turvallinen. Monesti huomasinkin meidän olevan ihan toisilla planeetoilla. Meni tovi ennen kuin opin ymmärtämään Tyynen sielunmaailmaa. Tyyne oli ikuinen huumorintajuinen optimisti joka touhotti aina mukana kaikessa ihan sama mitä teit. Jo roskapussin ulos vieminen oli JEE! Vaikka tyttö oli omalla laillaan hyvin läheisyyden haluinen ja viihtyi kainalossa oli se silti hyvin itsenäinen reissunainen eli ei tarvinnut ihmisen apua kohdataakseen maailman. Hän teki sen itse. Tämä itse tekeminen olikin...

Vuosi 2020 jaksamisen rajoilla

Tämä vuosi kokonaisuudessaan ei ole ollut mikään lottovoitto. Lähinnä vuosi on rämmitty mutakuopassa josta ei löydy ulospääsyä. Korona on toki omalta osaltaan vaikeuttanut kaikkea eikä vähiten työn osalta jossa keikuttu aika pitkälti jaksamisen äärirajoilla. Tähän kun lisää vielä yhdistystyön loppumattoman työtaakan ja sen mukana tulleen jatkuvan negatiivisen palautteen ja some nillityksen sekä koirien menetykset ja sairastelut on oma jaksaminen aika lailla loppu. Olen siis pahoillani ystäväiset etten aina jaksa keskustella ja olen aika pipo kireänä ollut viimeiset kuukaudet. Lupaan parantaa tapojani ensi vuonna. Ensi vuonna vähennänkin yhdistys hommia huomattavasti ja aion keskittyä enemmän puuhaamaan koirani kanssa ja tavoitteena olisi Judas sinne kokeisiin viedä ennen kuin se eläkeikään pääsee. Nyt vielä kuitenkin yritän tän vuoden jaksaa kunnialla läpi ja hoitaa lupaamani hommat. Jotta tämä ei ihan valitukseksi mene koitan kirjoitella vähän positiivisemmista aiheista.   Doris ...