Piti lukea mitä ja milloin olen viimeksi tänne päivittänyt. Ei ollut mukava postaus ja itku tuli taas. Jotenkin tuon pienen lilliputin kohtalo ei vaan lakkaa repimästä sydäntä. Voi kun kaikki olisi mennyt toisin. Onneksi kuitenkin saatoimme maailmalle tammikuun alussa 6 oikein reipasta ja suloista pentua joista iloitsen. Pennut ovatkin jo ehtineet kasvaa pitkäjalkaisiksi vipeltäjiksi. Kovia ovat touhuamaan, hyvin sosiaalisia elämää rakastavia pieniä dobermannin alkuja
Sinipantainen poika Meillon Khaos eli Jallu asustaa nykyään Turussa. Punapantainen tyttö Khimaira eli Maisa jäi sijoitukseen ja asuu Joensuussa. Pannaton poika Kain eli Tapio muutti Espooseen. Lilapantainen tyttö Kombe eli Kira muutti myös Suomeen Kouvolaan. Pennuista 2 siis jäi tänne Ruotsiin vihreäpantainen uros Kharon eli Maximus ja keltapantainen tyttö Keres eli Kessi. Kaikki pennut saivat todella innostuneet ja mukavat kodit. Olen niin onnellinen ja toivon koko sakille pitkää ikää ja terveyttä. Olkaa perheillenne parhaita mahdollisia koiria. <3
Olemme yrittäneet palata normi arkeen pentujen lähdön jälkeen. Tyyne alkaa taas muistuttamaan koiraa. Lihakset ja karva kasvaa takaisin nisätkin pian kadoksissa. Treenit aloiteltu Tyynen kanssa ja edelleen on intoa täynnä kuin aina ennenkin. On se semmoinen hömppä ei varmasti ikinä aikuistu.
Judaksen kanssa jatkettu myös treenejä ja voi miten tykkään tuosta pienestä ruskeasta miehestä joka päivä vähän enemmän. Oikein mukava koira koulutella motivaatiota löytyy ja moottoriakin kivasti. Ei siis pitäisi tulokset ainakaan tuolta osin materiaalista olla kiinni. MH-kuvaus tehtiin 13kk vanhana hyvin Judasmaiseen tyyliin ei itselle mitään yllätyksiä tullut. Hyvin rehellinen koira on just sitä mitä on. Terveyttä tutkittu vähän lisää silmät terveet, kyynärät 0/0 ja sitten lonkat B/C. Voin sanoa, että noi lonkat harmittaa niin hirveästi. Kuvissa ei mitään nivelrikon merkkejä. Toinen malja hiukan matala. Koira on siis jalostuskiellossa Ruotsissa tuon C lonkan vuoksi. Olo on vähän kuin matto olisi vedetty jalkojen alta ja jälleen vielä enemmän kyseenalaistan hyvin tiukkojen rajojen asettamisesta rodulle jonka terveysongelmat on jossain ihan muualla kuin lonkissa ja jalostusmateriaali jo valmiiksi lähes minimaalinen. Varsinkin jos koira on muuten terve, toimiva ja näyttäkin rotumääritelmän mukaiselta. Joo ei se 1 koira mitään merkitse muille kuin minulle. Minun oma linjani on kahden koiran varassa Judaksen ja sijoitusnarttu Hillan. Nyt on sitten kädet kyynerpäitä myöden ristissä, että Hillan terveystarkit tulevat hyvinä takaisin.
Doriskin sinnitelee vielä menossa mukana. Hän on pikkuhiljaa sopeutunut eläkeläisen elämään ja nauttiikin nyt täysin rinnoin kainaloisen elämästä. Toki pientä hömppätottista tehdään mielen virkistykseksi. Kivut on pois ja Doris onkin ollut vailla minkäänlaista kipulääkitystä lokakuun alusta ja pärjännyt oikein hyvin. Jalat vispaa vähän miten sattuu, mutta se ei menoa paljon haittaa. Toivottavasti koira pysyy kunnossa vielä pitkään. Toki olen huomannut, että pentunassuinen Doris yhtäkkiä on ilmeeltään ja ulkonäöltään vanhentunut kovasti, mutta onkos tuo mikään ihme. Parin kuukauden päästä päästään korkkaamaan rollaattoriluokka. Aivan järkyttävää miten aika menee nopsaan. Oli kuin eilen kun se oli tuommoinen Judaksen ikäinen junnu.
Sinipantainen poika Meillon Khaos eli Jallu asustaa nykyään Turussa. Punapantainen tyttö Khimaira eli Maisa jäi sijoitukseen ja asuu Joensuussa. Pannaton poika Kain eli Tapio muutti Espooseen. Lilapantainen tyttö Kombe eli Kira muutti myös Suomeen Kouvolaan. Pennuista 2 siis jäi tänne Ruotsiin vihreäpantainen uros Kharon eli Maximus ja keltapantainen tyttö Keres eli Kessi. Kaikki pennut saivat todella innostuneet ja mukavat kodit. Olen niin onnellinen ja toivon koko sakille pitkää ikää ja terveyttä. Olkaa perheillenne parhaita mahdollisia koiria. <3
Olemme yrittäneet palata normi arkeen pentujen lähdön jälkeen. Tyyne alkaa taas muistuttamaan koiraa. Lihakset ja karva kasvaa takaisin nisätkin pian kadoksissa. Treenit aloiteltu Tyynen kanssa ja edelleen on intoa täynnä kuin aina ennenkin. On se semmoinen hömppä ei varmasti ikinä aikuistu.
Judaksen kanssa jatkettu myös treenejä ja voi miten tykkään tuosta pienestä ruskeasta miehestä joka päivä vähän enemmän. Oikein mukava koira koulutella motivaatiota löytyy ja moottoriakin kivasti. Ei siis pitäisi tulokset ainakaan tuolta osin materiaalista olla kiinni. MH-kuvaus tehtiin 13kk vanhana hyvin Judasmaiseen tyyliin ei itselle mitään yllätyksiä tullut. Hyvin rehellinen koira on just sitä mitä on. Terveyttä tutkittu vähän lisää silmät terveet, kyynärät 0/0 ja sitten lonkat B/C. Voin sanoa, että noi lonkat harmittaa niin hirveästi. Kuvissa ei mitään nivelrikon merkkejä. Toinen malja hiukan matala. Koira on siis jalostuskiellossa Ruotsissa tuon C lonkan vuoksi. Olo on vähän kuin matto olisi vedetty jalkojen alta ja jälleen vielä enemmän kyseenalaistan hyvin tiukkojen rajojen asettamisesta rodulle jonka terveysongelmat on jossain ihan muualla kuin lonkissa ja jalostusmateriaali jo valmiiksi lähes minimaalinen. Varsinkin jos koira on muuten terve, toimiva ja näyttäkin rotumääritelmän mukaiselta. Joo ei se 1 koira mitään merkitse muille kuin minulle. Minun oma linjani on kahden koiran varassa Judaksen ja sijoitusnarttu Hillan. Nyt on sitten kädet kyynerpäitä myöden ristissä, että Hillan terveystarkit tulevat hyvinä takaisin.
Doriskin sinnitelee vielä menossa mukana. Hän on pikkuhiljaa sopeutunut eläkeläisen elämään ja nauttiikin nyt täysin rinnoin kainaloisen elämästä. Toki pientä hömppätottista tehdään mielen virkistykseksi. Kivut on pois ja Doris onkin ollut vailla minkäänlaista kipulääkitystä lokakuun alusta ja pärjännyt oikein hyvin. Jalat vispaa vähän miten sattuu, mutta se ei menoa paljon haittaa. Toivottavasti koira pysyy kunnossa vielä pitkään. Toki olen huomannut, että pentunassuinen Doris yhtäkkiä on ilmeeltään ja ulkonäöltään vanhentunut kovasti, mutta onkos tuo mikään ihme. Parin kuukauden päästä päästään korkkaamaan rollaattoriluokka. Aivan järkyttävää miten aika menee nopsaan. Oli kuin eilen kun se oli tuommoinen Judaksen ikäinen junnu.
