Siirry pääsisältöön

Kun rahat ei riitä

Näin uuden vuoden alettua ollaan taas kalenterin täyttämisen ja suunnitelmien äärellä, Kovasti olisi toiveita/haaveita mitä tänä vuonna voisi tehdä ja suoritella. Kovasti on mielessä asetettu tavoitteita taas koirille. Kalenterin täytön ohessa alkaa taas tuskan hiki kuitenkin puskea päälle ja realiteetit läpsäisevät heti vasten kasvoja. Jos nämä kaikki haluan tehdä ja saavuttaa vaatii se rahaa ihan hervottomasti. Mikä taas tarkoittaa, että ylitöitä olisi tehtävä taas hervottomasti. Mikä tarkoittaa ettei aika riitä ellen taas nipistä unista. Eli lopputulemana pohdin ja lasken kuinka monta vuorokautta jaksan olla hereillä tai mennä 2 tunnin unilla ennen kuin päädyn lataamoon.

Pic Kajsa Johansson

Kun koiraharrastus muuttuu yhteisestä tekemisestä ja yhdistystoiminnasta maksulliseksi alkaa se pikkuhiljaa muuttua myös eliitin harrastukseksi. Jotta saisit tarvittavan treenimäärän täyteen edes rämmittyä luokat tai luokan kyläkokeessa jotenkuten läpi vaatii se rahallista panostusta jo useamman tuhannen euron koiraa kohti vuodessa. Jos niitä koiria on useampi kuin yksi ei normi palkoilla enään pysty treenimaksuja makselemaan. Jos joku koira loukkaantuu tai sairastuu on edessä lähes henkilökohtainen konkurssi vaikka kuinka mahdollisimman laajoja vakuutuksia eläimille pitäisit.

Pic Kajsa Johansson


Tein tähän pientä laskelmaa mitä IGP koiran treenaaminen täällä Ruotsissa maksaa.
  • Yhdistys maksut (Rotyhdistys sekä palveluskoiraliitto) 120€/vuosi
  •  Muut yhdistysmaksut (jotta saat kenttiä käyttöön ja voit käydä treenaamassa) 120€/vuosi
  • Yhdessä vuokratut hallivuorot talvikaudelle noin 25€/kerta
  • Harjoittelu maalimiehen kanssa 50-60€/kerta/koira ja talvikaudella tähän päälle mahdolline sisätilanvuokra 10-25€/kerta
  • Viikonloppu seminaari/leiri 150-200€/koira
Tähän päälle kilometrit joita kertyy satoja. Jokainen treenikerta minimissään se 80km oli kyseessä tottelevaisuus, jälki tai suojelu. Koirien huolto ym. ym. Eli pikaisella laskulla pelkästään suojelutreenit (laskettu 25 viikkoa vuodessa kerta viikkoon suojelu 50€:n mukaan ja 3 leiriä/seminaaria vuosi) kustantaa 1700€/vuosi/koira  ja kaksi treenattavaa 3400€/vuosi joka on hiton iso summa kaiken muun lisäksi.

Eli vaikka kuinka olisi tavoitteita tulee ne realiteetit ikävästi vastaan ja sotkee suunnitelmia. Jatkan siis tämän vuodatuksen jälkeen pennieni laskemista ja treenikalenterin suunnittelemista sekä unohdan haaveet uudesta koirasta...

Pic Nordteams FilliFlax


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi?

Kun asiat koiran kanssa alkaa mennä väärille raiteille miksi ei haeta apua? Tämä on kysymys mikä pyörii mielessä. Miksi kynnys pyytää apua ja sanoa me emme pärjää/ tiedä mitä tehdä on niin korkea? Miten me saisimme ihmiset ymmärtämään, että avun pyytäminen ei ole mikään häpeä? Koirasta ei saisi ikinä tulla perheelle rasite vaan koiran pitäisi olla toimiva perheenjäsen ja sen olemassa olosta pitäisi pystyä nauttimaan. Siinä vaiheessa kun nuoren koiran kanssa elämä ei ole kuin päivittäistä taistelua on jossain mennyt pieleen. Vaikka nuori koira osaa ajoittain olla hankala se ei tarkoita, että koira elelee kukkona tunkiolla ja tekee mitä lystää milloin lystää ilman, että omistajilla on minkäänlaista hallintaa tilanteeseen tai pelkäävät puuttua koiran touhuihin. Nuoret koirat varsinkin urokset saattavat kokeilla asetettuja rajoja se on täysin normaalia. Normaalia ei ole, että koiralle ei saa asetettua niitä rajoja. Silloin pitää uskaltaa pyytää apua. Toki elämässä tulee ihmiselle elämä...
Lue lisää

Tyyne

Sain viimein päivitettyä kotisivut. En halunnut sitä tehdä, en halua myöntää itselle ettei Tyyneä enään ole. Kuitenkin joka kerta tulee itku kun pentukyselyjä saan joten se oli vain tehtävä. On outoa miten sitä takertuu hölmöihin juttuihin ihan kuin kotisivuilla olevat kuvat toisi koiran takaisin. On kohtuuttoman vaikea vain hyväksyä, että nuorta tervettä koiraa ei pystytty pelastamaan. Tyyne oli hyvin erillainen koira omiin kasvatteihin verrattuna joten ei minulle semmoinen tuttu ja turvallinen. Monesti huomasinkin meidän olevan ihan toisilla planeetoilla. Meni tovi ennen kuin opin ymmärtämään Tyynen sielunmaailmaa. Tyyne oli ikuinen huumorintajuinen optimisti joka touhotti aina mukana kaikessa ihan sama mitä teit. Jo roskapussin ulos vieminen oli JEE! Vaikka tyttö oli omalla laillaan hyvin läheisyyden haluinen ja viihtyi kainalossa oli se silti hyvin itsenäinen reissunainen eli ei tarvinnut ihmisen apua kohdataakseen maailman. Hän teki sen itse. Tämä itse tekeminen olikin...
Lue lisää

Vuosi 2020 jaksamisen rajoilla

Tämä vuosi kokonaisuudessaan ei ole ollut mikään lottovoitto. Lähinnä vuosi on rämmitty mutakuopassa josta ei löydy ulospääsyä. Korona on toki omalta osaltaan vaikeuttanut kaikkea eikä vähiten työn osalta jossa keikuttu aika pitkälti jaksamisen äärirajoilla. Tähän kun lisää vielä yhdistystyön loppumattoman työtaakan ja sen mukana tulleen jatkuvan negatiivisen palautteen ja some nillityksen sekä koirien menetykset ja sairastelut on oma jaksaminen aika lailla loppu. Olen siis pahoillani ystäväiset etten aina jaksa keskustella ja olen aika pipo kireänä ollut viimeiset kuukaudet. Lupaan parantaa tapojani ensi vuonna. Ensi vuonna vähennänkin yhdistys hommia huomattavasti ja aion keskittyä enemmän puuhaamaan koirani kanssa ja tavoitteena olisi Judas sinne kokeisiin viedä ennen kuin se eläkeikään pääsee. Nyt vielä kuitenkin yritän tän vuoden jaksaa kunnialla läpi ja hoitaa lupaamani hommat. Jotta tämä ei ihan valitukseksi mene koitan kirjoitella vähän positiivisemmista aiheista.   Doris ...
Lue lisää