Kevät saapunut Tukholmaan ja sen kyllä huomaa niin itsessä kuin koirissakin. Talven kohmelon jälkeen taas tuntuu, että viimein herännyt jostain horroksesta. Toki nyt omaa oloa hieman häiritsee flunssa jonka minäkin nyt sitten viimein sain. Johan se koko muun perheen onkin jo kiertänyt läpi. No mitä muuta sitä sairaslomalla voi tehdä kuin käydä heittelemässä koirille aamulla palloa? Aikahan on ideaali kun ketään ei ole missään. Kaikki normaalit ihmiset on töissä joten ihan rauhassa sain karvaisten kanssa palloitella ja nauttia kevät auringosta. Nautin katsella koiria kun ne pääsevät vapaana juoksemaan ja leikkimään. Toki pallo näin pallohulluille kruunaa aina päivän. Toiset kun jalat innosta täristen silmät loistaen odottavat pallon lentoa. Muorikoirakin on heti vetreämpi kun ilmat muuttuneet lämpimiksi. Kylmä ja kostea ilmeisesti vihoittelee rikkinäisen jalan kanssa. Ilmojen lämmittyä on muorikin taas päästellyt kuin viitapiru puskat rytisten ulkona. Hyvä näin. Hetken olin jo huolissani koirasta. Näin kaupungissa kun asuu on koirien vapaana juoksutus aina rajallista. Kovin vähän on paikkoja missä koirat voivat vapaana kirmata häiritsemättä ketään. Koirapuistoja täällä taas on kovin vähän ja suurin osa niistäkin on postimerkin kokoisia plänttejä. Siksi oppinutkin käyttämään hyväksi kaikki omituiset ajat ulkoilla jolloin normaaliporukka on tekemässä jotain muuta. Remmilenkit ei edelleenkään ole minun juttu. Inhoan kun koirani eivät osaa kävellä kunnolla remmissä. Vetävät, syöksyvät haistelemaan puita tai ruohon tupsuja tai jotain muuta. Näistä lenkeistä on nautinto kaukana ja tuppaan menettämään hermoni suht nopeasti. Kaikilla on paljon mukavampaa kun pakkaudumme vain autoon ja ajamme jonnekin missä voi vapaana juoksennella.
Treenit on myös jatkuneet pääsääntöisesti taas edistystä havaittu ja muutamaan ongelma kohtaankin päästy puuttumaan. Pari iltaa sitten havahduin että emme oikeastaan ole harjoitelleet paikkamakuuta sitten BH kokeen. No eilen tietenkin heti yrittämään ja kuten arvasin kyllähän se oli jonnekin lähdössä kun toiselle koiralle luoksetulokäsky annettiin. Tähän puututtiin heti ja seuraavalla kerralla onnistuikin. Nyt ei ihan heti unohdeta paikkamakuuta repertuaarista ja muistetaan tämäkin harjoitella varmaksi. Toinen ongelma on meillä jälleen kerran istuminen. Jostain kumman syystä tämä on taas hidastunut. Pitää nyt taas pohtia mitä ihmettä on mennyt pieleen ja mitä tehdä tuon hissipersuksen kanssa. Jäljen varmaan pääsemme aloittamaan tällä viikolla. Jännityksellä odotan mitä siellä mahtaa tulla eteen. Puruissa suunnitelmia tehty ja eilinen jäi toistaiseksi viimeiseksi "tutustumis" kerraksi ja perushipaksi. Tällä viikolla pääsemme lempparini eli hallinnan pariin. Haasteita siis tiedossa. Niin ja ehkä pitäisi itsekin välillä miettiä mitä tekee ennen kuin tekee. Tässä taas loistava esimerkki kuskin töppäilyistä vol. 58945 kun koira lähetetään maalimiehen perään "kierrä" käskyllä. https://www.youtube.com/watch?v=FQNiFEJYUhQ
Mukavia aurinkoisia treenikelejä toivottele Minikoira Doris ja kuski!
