Timo Helynen oli taas meitä kouluttamassa täällä kuun vaihteessa. Tämän treeniviikonlopun aihe oli minulle hyvin selvä. Nyt pitää selvittää mistä meidän pitkäliike ongelma johtuu. Eli siis kovan selostamisen ja ihmettelyn jälkeen koira autosta kentälle ja kokeillaan mitä tapahtuu. Alkujumpan jälkeen alettiin tositoimiin ja pitkäliike num1 lähti käyntiin. Koira lähti taas hyvin, mutta puru oli kovin varovainen voi sanoa jotta surkea. Argh... Noh uudestaan lyhyemmältä matkalta ja taas sama homma. Kovin tuntui epätodelliselta ja toivottomalta tuona hetkenä. Mikä hitto voi olla jotta muuten koira toimii hyvin, mutta tässä näin takkuaa. Parin yrityksen jälkeen yhtäkkiä Timo huudahti Marinka katsos tätä. Timo seisoi aivan koiran edessä ja nosti pampun ilmaan hihaa liikuttamatta. Mitä teki Doris? Noh Doris laittoi silmät kiinni eikä hyökännyt.
Sitten näistä tulokkaista. Pikkuinen Garda löysi itselleen oman ihanan kodin lähes samantien. Garda asustaa nyt perheessä jossa rotu tuttu ennestään ja seurana hänellä on kaksi weimari narttua. Garda on ystävystynyt perheen pikkuisen lapsen kanssa, koira saanut hurjasti painoa sekä lihasta lisää ulkonäöllisesti muuttunut hurjasti ja on kovin soma pieni narttu. Tottiksen alkeitakin jo väkertelee. Mukavaa on jotta Garda jäi tänne Tukholmaan joten sen kehitystä pystyy sivusta seuraamaan. Laitan kuvia Gardasta tulevaisuudessa myös tänne.
Sitten tämä antennikorvainen Kami. Kami punkkailee edelleen täällä meillä. Kamista ja Doriksesta on tullut oikein hyvät kaverit. Leikkivät, painivat ja riekkuvat kuin olisivat aina asuneet yhdessä. Kami on paljon rohkeampi kuin tullessaan ja pikkuhiljaa itseluottamus alkaa tulla takaisin. Painoa ja lihasta tullut lisää, turkki on jo kiiltävä ja silmiin tullut eloa. Enään katse ei ole vain apaattinen. Sen verran kotiutumista tapahtunut jotta neiti antennikorva on tehnyt pientä jäynää meille puuhastelemalla kenkien, lasten lelujen ja kaukosäätimen parissa. Ja ok mun hieno, hieno karvalankamatto on monta karvaa köyhempi. Mutta puuhastelusta huolimatta aivan äärettömän kiltti ja suloinen koira. Ihmisten kanssa on avoin, tykkää kovasti lapsista ja pallo on ihan huippu juttu. Iltaisin kovasti yrittää kömpiä minun ja mieheni väliin nukkumaan ja muutenkin päivän mittaan kovasti seurailee meidän touhuja ja kipittelee mukana.
Toki koirassa vielä näkyy huono kohtelu. Valitettavasti koiraa on ihan selvästi lyöty edelleen saattaa säikkyä käsien äkkiliikkeitä vaikka parempi jo onkin. Muutamia tilanteita on ollut joissa koira on säikähtänyt aika pahasti ihan tahattomia liikkeitä tai esimerkiksi takin hihaa. Pannan antaa laittaa, mutta edelleen kyyristelee kun panta tulee pään lähelle. Kami ei osoita tilanteissa minkäänlaista agressiivisuutta ihmistä kohtaan vaan pakenee piiloon tai menee aivan lysyyn lattialle. Minua suututtaa niin hirveästi kun ajattelenkaan mitä tuolle koira reppanalle on tehty. Ihmiset osaavat olla petoja.
Kami on ollut oikein mukava vieras ja nyt onkin vähän haikea olo kun tietää jotta antennikorvakoiran kotimatka alkaa lähestyä. Mielelläni olisin kaverin pitänyt. Mutta ainakin tiedän jotta nyt koiralla on hyvä olla ja olemme auttaneet ainakin tätä yhtä karvaista kaveria hieman.