No tuossa otsikossa se meidän elämän nykyinen sisältö tulikin hyvin selväksi. Vuorokausia on nyt takana 54 Doris on pyöristynyt hurjasti ja nälkä on järkyttävä. Itse asiassa meinasin eilen pyörtyä kun puntari näytti 39kg eli 9 kiloa tullut painoa lisää. Ruoan etsinnässä on otettu kaikki keinot käyttöön enään ei lupia kysellä vaan ihan häikäilemättä viedään pöydiltä ja jopa lautasilta kaikki mikä irti lähtee. Jopa salaatti ja hampurilaispaperit ulkoa tekee kauppansa joka hassua koska Doris ei ikinä ole mitään ulkoa napsinut. Omituinen dobermanni siis. Jotta kukaan ei nyt mieltään pahoita koiran huonosta ruokinnasta kyllä sille ihan koirille sopivaa ravintoakin tarjotaan. Kerjäämistä lukuunottamatta haluaisi tuo vaan nukkua. Ulkoillessa huomaa muutoksen enään ei Doris juokse reikäpäisenä eikä oikein pystykään ja välttelee rajuimpia törmäysleikkejä Tyynen kanssa. Tyyneä tämä uusi tylsä Doris harmittaa vietävästi ja turhautuminen riehukaverin puutteesta näkyy pienenä kiusantekona ja huomionhakuna. Ulkona Tyyne ottanut tehtäväkseen suojella oudosti käyttäytyvää kaveriaan kaikelta mahdolliselta ja kiekaiseekin mojovia sotahuutoja vähänväliä varmuuden vuoksi vain pelotellakseen ehkä esiintulevat menninkäiset takaisin koloihinsa.
Eilen kävimme Doriksen kanssa röntgenissä ja 5 pentua mahasta löytyi. Oikein mukava määrä. Nyt sitten vain oikeastaan odotamme. Minä kohtuu kärsimättömänä. Doris ylen rauhallisena. Noin viikon päästä pitäisi tulokkaiden tulla maailmaan. Kaikki varusteet on jo valmiina ja hommattu (ainakin olen yrittänyt kaiken mahdollisen muistaa) sekä pentulaatikko pystytetty. Doris ei ole oikein riemusta hihkunut laatikkonsa kanssa vaikka yritin sen mahdollisimman pehmeäksi ja mukavaksi sisustaa, mutta Tyyne on onnellisena muuttanut laatikkoon asumaan. Saa siis katsoa missä Meillon J-pentue kasvaa... meidän sängyssä vaiko keittiössä?
Doris on voinut erinomaisesti koko tiineyden ajan. Muutaman kerran on närästänyt, mutta ei muuta. Tai no pissalla joudutaan käymään usein. Juominen on lisääntynyt ja ilmeisesti joku pikkuinen painaa rakkoa niin hätä tulee usein muutaman kerran tullut öisinkin herättämään vessahätää. Treenaaminen ollaan jätetty hömppa tottiksiin ja jälkeen eli jotain tekemistä kuitenkin. Tähän saakka ollaan päästy helpolla. Toivottavasti loppurutistuskin menisi yhtä hienosti.
Laitetaan nyt Tyynenkin uutisia hieman. Tyynestä on alkanut muotoutua pikkuhilja ja oikein mukava harrastuskaveri. Keskittymiskyky on parantunut huimasti ja koira tykkää tehdä aivan kamalasti. Toki vieläkin välillä innostus menee vähän liialliseksi ja kontrolli häviää hetkeksi koko touhusta, mutta hienosti on tyttö nyt edennyt. Ja mikä ehkä mukavinta meillä on kivaa yhdessä eli selvästi olemme löytäneet yhteisen kielen. Oli Tyyne ilmoitettu myös luonnetestiin, mutta kiitos jälleen tämän omituisen Ruotsalaisen systeemin ilmoittautumisen ja maksamisen jälkeen (olimme toinen ilmoittautunnut) saimme viestin nyt, että olemme varasijalla testiin. Hyvin epätodennäköiseltä vaikuttaa, että paikan saisimme. Etsimme siis nyt jostain lähimaastosta uutta testiä. Silmätarkissakin käytiin ja silmiä tutkittiin muutenkin vähän enemmän koska minulla ollut semmoinen tunne ettei koira näe ihan kunnolla. No kyllä sieltä syy epäilyihini vahvistui Tyynellä vasemmassa silmässä iso naarmu joka vaikeuttaa näköä eli näkee toispuoleisesti. Muuten kaikki oli normi näön rajojen sisäpuolella oikeassa silmässä +0.25 eli rilleiltä vielä vältyttiin. Virallisessa tarkissa pilkuja löytyi oikeasta noin 4 kpl ja vasemmasta 8kpl eli tulos PHTVL/PHPV aste1. Olemme erittäin tyytyväisiä ettei mitään vakavaa löytynyt. Kyllä noilla silmillä eteenpäin mennään.
Eilen kävimme Doriksen kanssa röntgenissä ja 5 pentua mahasta löytyi. Oikein mukava määrä. Nyt sitten vain oikeastaan odotamme. Minä kohtuu kärsimättömänä. Doris ylen rauhallisena. Noin viikon päästä pitäisi tulokkaiden tulla maailmaan. Kaikki varusteet on jo valmiina ja hommattu (ainakin olen yrittänyt kaiken mahdollisen muistaa) sekä pentulaatikko pystytetty. Doris ei ole oikein riemusta hihkunut laatikkonsa kanssa vaikka yritin sen mahdollisimman pehmeäksi ja mukavaksi sisustaa, mutta Tyyne on onnellisena muuttanut laatikkoon asumaan. Saa siis katsoa missä Meillon J-pentue kasvaa... meidän sängyssä vaiko keittiössä?
Doris on voinut erinomaisesti koko tiineyden ajan. Muutaman kerran on närästänyt, mutta ei muuta. Tai no pissalla joudutaan käymään usein. Juominen on lisääntynyt ja ilmeisesti joku pikkuinen painaa rakkoa niin hätä tulee usein muutaman kerran tullut öisinkin herättämään vessahätää. Treenaaminen ollaan jätetty hömppa tottiksiin ja jälkeen eli jotain tekemistä kuitenkin. Tähän saakka ollaan päästy helpolla. Toivottavasti loppurutistuskin menisi yhtä hienosti.
kuva; Mari Moisala
Laitetaan nyt Tyynenkin uutisia hieman. Tyynestä on alkanut muotoutua pikkuhilja ja oikein mukava harrastuskaveri. Keskittymiskyky on parantunut huimasti ja koira tykkää tehdä aivan kamalasti. Toki vieläkin välillä innostus menee vähän liialliseksi ja kontrolli häviää hetkeksi koko touhusta, mutta hienosti on tyttö nyt edennyt. Ja mikä ehkä mukavinta meillä on kivaa yhdessä eli selvästi olemme löytäneet yhteisen kielen. Oli Tyyne ilmoitettu myös luonnetestiin, mutta kiitos jälleen tämän omituisen Ruotsalaisen systeemin ilmoittautumisen ja maksamisen jälkeen (olimme toinen ilmoittautunnut) saimme viestin nyt, että olemme varasijalla testiin. Hyvin epätodennäköiseltä vaikuttaa, että paikan saisimme. Etsimme siis nyt jostain lähimaastosta uutta testiä. Silmätarkissakin käytiin ja silmiä tutkittiin muutenkin vähän enemmän koska minulla ollut semmoinen tunne ettei koira näe ihan kunnolla. No kyllä sieltä syy epäilyihini vahvistui Tyynellä vasemmassa silmässä iso naarmu joka vaikeuttaa näköä eli näkee toispuoleisesti. Muuten kaikki oli normi näön rajojen sisäpuolella oikeassa silmässä +0.25 eli rilleiltä vielä vältyttiin. Virallisessa tarkissa pilkuja löytyi oikeasta noin 4 kpl ja vasemmasta 8kpl eli tulos PHTVL/PHPV aste1. Olemme erittäin tyytyväisiä ettei mitään vakavaa löytynyt. Kyllä noilla silmillä eteenpäin mennään.
kuva; Kajsa Johansson